Jytkystä jytkyyn!

Kyllä ehdottomasti asia on näin, että on, sillä jos ei olisi, niin sittenhän se ei olisi. Näin perusväittämäni on, että näin on, sillä muuten tätä perusväitettä ei olisi.

Korvaukseksi sivuuttamastani filosofian tunnista pohdiskelin tuon edellä olevan jätöksenjauhannan. Mitään järkeä en pysty kyseisestä pohdinnasta osoittamaan, mutta filosofiahan onkin viisauden rakastamista -> en vain ole kyllin viisas ymmärtämään tuota ajatusta.

Tämän hetken kuumin asia Suomessa on JYTKY. Täytyy tässä sen verran valottaa, että sain itsekin verottajalta ISOT JYTKYT. Toiset saa jytkyjä, toiset taas mätkyjä. Eli kuten veli englanninkielinen sanoo: one gets bombs, another slaps.

Mutta nyt saa tämä henkilökohtainen tilitys riittää, alkaa olla kohta yhtä noloa kuin muotiblogit (vihastutetaan vähän lukijoita). On tarjolla ajankohtainenkin, suorastaan subtrooppisen lämmin aihe, nimittäin Suomen eduskunta vuosimallia 2011.

Tässä on Antero!

Perussuomalaiset, päivän tai oikeastaan viikon, ehkä jopa kuukauden tai vuoden puheenaihe. Kuten blogimme kyselyssä täysin yksimielisesti todettiin, Timpasta haluttaisiin tehdä jopa pääministeri!

Ennen vaaleja kaikki puolueet lupailivat lähinnä hyviä asioita: työttömyyden poistamista, talouskasvua, opintotuen nostoa yms. Niinpä meidän tulevaisuuden täytyy olla hyvä, kun on noin hyvää ajattelevia ihmisiä taas eduskunnassa. Ei siis taaskaan neljään vuoteen syytä huoleen.

Nyt täytyy pahoitella, että enempää ei vain keksi juttua, ja kun kaksi muuta herrasmiestäkin väistelee vastuuta blogin ylläpidossa, niin täytyy yrittää repiä väkinäistä huumoria huonohkolaatuisista ja tylsähköistä kuvista. (En edes väitä pyrkiväni ammattikuvaajaksi, minä vain kirjoitan)

 Kertomus elämän pienistä asioista
Antero huomaa edessään vaikean esteen. Hän miettii hetkisen Perussuomalaisten vaalivoiton suhdetta Suomen tulevaan maahanmuuttopolitiikkaan ja tekee ratkaisunsa.

 Antero päättää, että selviytyäkseen Uudessa Perus-Suomessa on hänen kiivettävä nopeasti ylöspäin, jottei sopulilauman lailla ulos Suomesta vaeltava maahanmuuttajalauma jytkäisisi häntä jalkoihinsa.

 Antero on rohkea mies, hän tietää ettei peruuttamalla pääse eteenpäin. Siksi hän uskaltaa nousta vaaroja uhmaten pitkin keltaista ruuvimeisselin näköistä tikapuurakennelmaansa kohti kirjavuoren huippua.

 Huipulla Antero päättää levätä hiukan Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Levon keskellä Antero miettii vain Asiaa.

 Antero löytää itselleen pehmeän lepopaikan. Hän päättää käydä nukkumaan. Antero ei nostaa hattuaan osoittaakseen kunnioitusta, vaan sitä vastoin hän pitää kaulassaan huivin, jolla osoittaa kunnioituksensa Timoa kohtaan.

 Illalla vetäessään peiton kaulaansa asti pyörii vielä Anteron mielessä se, että vihreä laatuyhteiskunta on ekologinen työn ja hyvinvoinnin yhteiskunta. Nuku rauhassa Antero, Suomessa on vielä kaikki aika hyvin.
  

 Vielä kuvia ravintoaineistosta, vaikka kyselymme perusteella kovinkaan moni ei halua juttuja blogiimme ruoasta. Kuitenkin syömällä näitä elintarvikkeita saatat mahdollisesti muuttua Herrasmieheksi.






Muuten, jostakin syystä lukijat haluavat tekstejä aiheestä tytöt. Tämä aiheuttaa suurta henkistä järkytystä, mitä merkillistä te lukijat haluatte kirjoitettavan tytöistä?