Sorretun asialla

Uni merkitsee pelottavan paljon nisäkkäille. Meneppä esimerkiksi herättelemään talviunissaan kuorsaavaa harmaakarhua, niin voi olla, ettei katso karhu hyvällä herättäjäänsä, vaan päinvastoin saattaa käyttää tämän ravinnokseen (tarvitseehan toki karhukin proteiineja ja hiilihydraatteja, sen nyt ymmärtää jokainen).

Tästä karhuvertauksesta pääsenkin sopivasti asiaani, eli herätyskellojen oikeuksiin. Kuka huolehtii, että saa herätyskello osakseen arvolleen sopivaa kohtelua? Monesti joutuu herätyskello kokemaan varsin groteskia kohtelua; suoranaista väkivaltaa, kuten seinään heittelyä aamuisin, tai ainakin katkeria ajatuksia herätettävältä. Monasti on epäkiitollinen herätyskelloa kohtaan ihminen. Kuitenkin herätyskellon ansiota on menestyksemme, että eipä olisi sinullekaan tullut palkankorotusta, jos ei herätyskello olisi aamulla sinut jalkeille pakottanut ja töihin. Mutta muistatko kiittää herätyskelloa tästä, et todellakaan! Aamuisin vain sama ralli jatkuu ja herätyskello saa osakseen ilkeitä ajatuksia. Häpeä!

Niin se saa syytön kärsiä Suomessa.