Tapahtumat lähtivät johtumaan näille urille jo tämän kuukauden alun lähitienoilla, kun olin tarkastelemassa mahdollisesti jotakin hyvinkin tärkeää asiaa tiedon valtameressä. Olisiko ollut kyse vaikkapa Helsingin Sanomien politiikkauutisten seuraamisesta, asia ei ole kuitenkaan olennainen. Suorittaessani toimenpidettä räpsäytin silmiäni ja kun ne taas avautuivat kohtasin karun totuuden nähdessäni näyttämislaitteiston näyttävän tällä kertaa tummaa, suorastaan sysimustaa ruutua. Ajattelin välittömästi kyseessä olevan teknisen vian, eikä mieleeni juolahtanukaan, että kyseessä voisi olla mahdollinen neliönmuotoinen erikoisen suuri sokea piste näkökentässäni, mikä ei toki kyseessä ollutkaan. Johtopäätökseni (älä ota tätä kirjaimellisesti, en tarkoita esim. näytön johtoa) oli nopeasti muodostuva siihen malliin, että vika oli nimenomaan kuvannäyttimessä. Tämä tuli myös myöhemmin todistetuksi ja olkoon näin todistettu □
| Topias harrastaa ateriointia |
Koska nyt olemme saaneet tiettyä laitteistoa Päämajaamme voimme jatkaa kansalaisten kiusaamista pitkillä ja vaikeaselkoisilla teksteillämme. Tahdon vielä epäilysten hälventämiseksi kertoa sen, että kirjoittamattomuus ei johtunut allekirjoittaneen tänä päivänä huipentuneesta ylenoppinutkirjoitusten aloituksesta. Tahdon siis sanoa, että nyt olen ruotsini ruotinut, ainakin lukiotasoisesti mitattuna olen keskipitkän kakkuni lusinut.
Kävin myös pääkaupungissamme vastikään, näinmuodoin ohimennen sanoen. Täten elämäni ensimmäistä kertaa matkustaessani lentokoneella kyseisen matkustusvälineen tyyppiedustajana toiminut laite suihkusi öljyä, joten se oli täysin kykenemätön kuljettamaan minun arvoistani henkilöä. Tämän seurauksena jouduin kuluttamaan aikaani kolme tuntia lentokentällä ennenkuin pääsin matkaan, kovin epämukavaa.
Nyt kun on taas suuret, suorastaan valtavat mahdollisuudet edessämme kirjoittaa kaikesta mahdollisimman tylsästä ja mitäänsanomattomasta, yritämmekin kirjoittaa juuri sellaista. Ikäviä tekstejä luvassa siis jatkossakin, mainitsisin erityisesti tulevan romaanin, joka saa nähdä päivänvalonsa tässä blogissa. Näitä odotellessa toivotan hyvää jatkoa uskollisille lukijoille, jotka joutuvat kärsimään tekstiemme aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä ja mielen kuivettumisesta.
ette te meitä kiusaa
VastaaPoista